Työsuojelurahaston ja Palosuojelurahaston yhteisrahoitteisella hankkeella verrattiin Skellefteå-mallia noudattavan Keski-Suomen Pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti työskentelevien Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja Helsingin Pelastuslaitoksen palomiesten altistumiseen kaluston ja henkilökohtaisten varusteiden huollossa sekä hälytysvalmiudessa. Ruotsissa kehitettyä mallia on testattu aiemmin riskinarviointimenetelmin, mutta nyt vertailua tehdään työhygieenisin mittausmenetelmin.
Aikataulu: 2014 – 2016
Hankkeen vastuulliset vetäjät: Työterveyslaitos: Juha Laitinen ja Harri LindholmSeurantaryhmä: Suomen Palomiesliitto, Kim Nikula; Suomen Palopäällystöliitto, Ari Keijonen; Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Kimmo Kohvakka; Pelastusopisto, Ismo Huttu; Pohjois-Savon Pelastuslaitos, Paavo Tiitta; Helsingin Pelastuslaitos, Taisto Hakala; Keski-Suomen Pelastuslaitos, Mika Kuivalainen ja Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, Jyrki Landstedt
Hankkeen loppuraportti:
Loppuraportti (pdf) (972.9 KB)
Työterveyslaitoksen tiedote: Palomiestyöhön entistä turvallisempi toimintamalli
8.6.2016
Työterveyslaitos esittää, että pelastuslaitokset ottavat käyttöönsä Skellefteå-mallin, jota on parannettu suojavyöhykeajattelulla ja kalustohuoltosuositukset kytketään varusteita altistaneeseen paloluokkaan.
Työsuojelulaitoksen tutkijat vertasivat Skellefteå-mallia noudattavan Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti toimiviin. Verrokit olivat Pohjois-Savon, Keski-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksilta.
Työhygieenisillä mittauksilla selvitettiin palomiesten altistumista kemiallisille aineille sammutustehtävissä. Keinoina olivat biomonitorointi-, ihoaltistumis- ja ilmamittausmenetelmät sekä materiaalinäytteiden otto.
Skellefteå-mallin mukaisesti toimivilla palomiehillä kokonaisaltistuminen ja käsien kautta altistuminen polysyklisille aromaattisille yhdisteille oli pienempi kuin verrokkipalomiehillä.
Osa altistumisista valtavia
Palomiesten kokonaisaltistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille todettiin erittäin korkeaksi perinteistä toimintamallia noudattavilla. Jo 21–60 minuuttia savusukeltaneilla keskimääräinen naftaleenialtistuminen oli suurempi kuin suurin mitattu 2-naftolipitoisuus vuoden 2012 kaikkien työalojen biomonitorointitilastossa.
Yli tunnin savusukeltaneilla naftaleenialtistuminen oli keskimäärin 3,9-kertainen suurimpaan aiemmin mitattuun pitoisuuteen nähden.
Suurimmat pyreeni- ja bentseenialtistumiset ylittivät toimenpiderajan. Tällöin työnantajan on heti ryhdyttävä toimiin työntekijän altistumisen vähentämiseksi.
Palomiesten kokonaisaltistumiseen vaikuttavat huoneistopaloissa savusukellus- ja raivausajat, tilanteen kokonaiskesto, sammutusasun pitoaika ja kalustohuolto.
Palomiehet ASA-rekisteriin
Tutkijat havaitsivat, että palomiehet altistuvat syöpävaarallisille aineille kenttätyössään. Niinpä heidän altistumistaan ja terveydentilaansa on seurattava tehostetusti.
Seuranta alkaa palomiesten ilmoittamisella syöpävaarallisille aineille työssään altistuvien rekisteriin (ASA). Jokaisen palomiehen altistuminen rekisteröidään sovittuun tietokantaan kaikilta työvaiheilta. Näin voidaan selvittää palomiesten todelliset altistumistunnit.
Lisäksi tarvitaan tiedotusta palomiesten terveysvaaroista ja elintapojen merkityksestä. On tärkeää nopeuttaa syöpätapauksen toteamista ja siten parantaa toipumisennustetta.
Oireilusta heti virtsatestiin
Jos palomies altistuu sammutustehtävässä ja saa oireita, tutkijat suosittelevat hänen altistumisensa välitöntä arviointia virtsan 2-naftoli- ja 1-pyrenolimäärityksillä. Oireilua pitää seurata kyselyin ja keuhkojen toimivuutta mittaamalla.
Jos oireet eivät helpota viikossa, palomies pitää siirtää jatkoselvityksiin.
Suojavyöhykkeet myös paloalalle
Hanke todisti suojavyöhykeajattelun tarpeen huoneistopaloissa. Silloin pelastustoiminnan johtaja määrittelee vyöhykkeille suojautumistasot ja niillä sallitun toiminnan.
Palomiehet suojautuvat sammutustehtävässä huonommin kuin savusukeltajat. Tämä näkyy palomiesten keuhkojen toiminnassa ja tulehdusvasteissa.
Kalustohuolto on isoriskistä työtä
Osa palomiehistä hakeutui sairaalahoitoon palopaikalta, ja jotkut saivat vakavia oireita kalustohuollossa.
Tutkijat suosittavat, että kalustohuollossa tarvittava suojaustaso liitetään samaan paloluokkaan, jossa huollettavat varusteet ovat vaarallisesti likaantuneet. Mitä likaisemmasta luokasta on kyse, sitä parempaa suojausta ja tehokkaampaa puhdistustekniikkaa kalustohuollossa pitää noudattaa.
Varusteet pitää puhdistaa sammutusasusteille varatuissa pesukoneissa, jotta varusteisiin tarttunutta epäpuhtautta ei siirretä.
Sammutusasuille tarkoitetussa pesussa asut puhdistuivat hyvin vesiliukoisista kemikaaleista ja kohtalaisesti myös rasvaliukoisista kemikaaleista.
Toimittaja
Hannu Kaskinen