Strategia
Suomen Palopäällystöliiton hallitus hyväksyi 4.11.2016 liiton uuden strategian. Strategiassa ei ole enää tavoitevuotta, vaan se on dynaaminen asiakirja, jota päivitetään ja uudistetaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeiden mukaan. Strategiassa on määritelty liiton toiminta-ajatus, visio, palvelulupaukset (entiset linjaukset) ja arvot.
Toiminta-ajatus
Suomen Palopäällystöliitto kehittää jäsenistönsä osaamista ja ammatillista yhteisöllisyyttä sekä toimii asiantuntijana yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.
Visio
Osaavin turvallisuuden tekijä – yhteistyössä!
Arvot
Palopäällystöliitto noudattaa toiminnassaan pelastusalan arvoja:
”Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti”.
Palvelulupaukset
Laadukkainta koulutusta ja turvallisuusmateriaalia
Palopäällystöliitto kehittää koulutustoimintaansa pelastusalan ajankohtaisimpana täydennys- ja lisäkoulutusorganisaationa. Liitto tuottaa, kokoaa ja jakaa oppimateriaalia eri muodoissa sekä kehittää erilaisia oppimisympäristöjä ja -mahdollisuuksia.
Parasta asiantuntemusta
Palopäällystöliiton asiantuntijuus perustuu jäsenistön huippuosaamiseen, jota liitto aktiivisesti kehittää. Liitto toimii aktiivisesti asiantuntijaryhmissä ja lausunnonantajana välittäen asiantuntijoidensa osaamista päätöksentekoon.
Ammatillisen yhteisöllisyyden rakentaja
Palopäällystöliitto on pelastus-ja turvallisuusalan laaja-alaisin ja arvostetuin yhteisö. Yhdessä jäsentensä kanssa liitto uudistuu ja vaalii perinteitä.
Turvallisuusalan laadukkain ja houkuttelevin yhteistyökumppani
Palopäällystöliitto on rakentava yhteistyön kehittäjä ja hakee aktiivisesti uusia kumppanuuksia – myös kansainvälisesti.
Muuttuva toimintaympäristö
Ilmastonmuutos, hybridiuhkat, huoltovarmuus ja konfliktien luonteen muutos ovat maailman tapahtumia, jotka vaikuttavat myös Suomen toimintaympäristöön. EU:n lähialueiden kriisit ovat aiheuttaneet monia turvallisuusongelmia, jotka edellyttävät sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden hahmottamista yhtenä kokonaisuutena sekä toimiala- ja valtiorajat ylittävää yhteistyötä. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat onnettomuudet, terrorismi ja tuhotyöt voivat aiheuttaa koko yhteiskunnan toiminnalle vakavia häiriöitä. Riippuvuus tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta ja häiriöherkkyyttä. Pelastustoimen rooli suuriin onnettomuustilanteisiin varautumisessa ja siviilivalmiuden tuottamisessa on keskeinen.
Suomen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Erityisesti haja-asutusalueilla työikäisten määrä vähenee. Lisäksi yksin asuvia suomalaisia on noin miljoona, ja määrä kasvaa nopeasti kaikissa ikäryhmissä. Toisaalta julkisen sektorin palvelurakenne uudistuu ja resurssit vähenevät. Tämä haastaa pelastustoimen palvelukyvyn.
Palopäällystöopetuksen muutokset sekä pelastustoimen valtakunnallisen ohjauksen ja palveluiden yhdenmukaisuuden lisääntyminen ovat merkittäviä toimintaympäristön muutoksia. Toisaalta pelastuslaitoksiin on syntynyt tarve asiantuntijatyölle ja erityisosaamiselle, mikä edellyttää osaamisen johtamista. Toiminnan kehittämiseen käytetään enemmän resursseja, ja Palopäällystöliitolla on tärkeä rooli valtakunnallisen yhteistyön tukemisessa.
Nopea reagointikyky, vahvat verkostot, ennakkoluulottomat avaukset ja jäsenistön valtava asiantuntemus varmistavat Palopäällystöliiton aseman vastaisuudessakin keskeisenä toimijana pelastustoimen kentässä. Jaostojen toiminnan avoimuus ja vahvistaminen ovat myös liiton kärkitavoitteita. Liiton haasteena on tavoittaa nuoret potentiaaliset jäsenet ja profiloitua myös alipäällystön yhdistyksenä. Muuttuvassa toimintaympäristössä Palopäällystöliiton tehtävä on tarjota yhteenkuuluvuutta ja säilyttää myös arvokkaita perinteitä.
Palopäällystöliiton aktiivinen rooli Euroopan palopäällystöliitossa FEU:ssa on niin ikään tärkeää sekä hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamisen että vaikuttamisen kannalta.