STT Uutiset

Etusivu > STT Uutiset > Hyvinvointialueiden valmistelun onnistuminen on kriittistä ihmisten peruspalveluille

Hyvinvointialueiden valmistelun onnistuminen on kriittistä ihmisten peruspalveluille

Vuoden 2023 alusta pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestettäviksi. Kyse on ihmisten arjen ja avunsaannin kannalta elintärkeistä palveluista ja siksi on erityisen tärkeää, että palveluiden siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille tapahtuu häiriöttömästi.

Valmistelua on kuitenkin haitannut riittämätön rahoitus ja sen tuoma epävarmuus. Palopäällystöliitto pitää hyvänä, että hallitus antoi eduskunnalle helmikuun alussa esityksen lisätalousarvioksi, jossa oli 155,7 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden valmistelutyöhön ja ICT-hallinnon rakentamiseen.

”Rahoituksen ennustettavuus ja riittävän pitkälle ulottuva taloudellinen näkymä on tärkeää, jotta valmistelua ja sen taloutta voidaan johtaa suunnitelmallisesti”, Suomen Palopäällystöliiton Hallinto ja tukipalvelut -jaoston puheenjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson toteaa.

Valitettavasti eduskunnassa käsittelyssä olevan lisätalousarvion rahoitus ei ole viimeinen, jonka hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan. Vaihtoehto on kuitenkin vielä huonompi, koska valmistelun puutteet löytyisivät edestä ensi vuonna, kun toiminta toden teolla käynnistyy. Siksi Palopäällystöliitto pitää tärkeänä, että valtio pysyy myös rahoituksen osalta täysin sitoutuneena uudistukseen.

Pelastustoimen kannalta toiminnallinen muutos voi monilla puolin Suomea olla pienempi kuin sosiaali- ja terveystoimelle. Toimialueisiin liittyviä muutoksia tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla, mutta muualla Suomessa toimialueet pysyvät samoina kuin ne ovat olleet jo lähes 20 vuoden ajan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pelastustoimi voisi tehdä siirtymän ilman osuuttaan valmisteluresursseista. Muutokseen liittyy myös monien ICT-järjestelmien rakentamista ja käyttöönottoa sekä muita välttämättömiä muutoksia, joista aiheutuu kustannuksia, vaikka organisaatiorakenne ei muuttuisikaan. Pelastustoimen kannalta Tuve-verkkoon siirtyminen on esimerkki tärkeästä ja välttämättömästä muutoksesta.

”Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan pelastustoimen palvelujen tason parantamista nykyisestä. Tässä tärkeimmässä tavoitteessa onnistutaan vain, jos valmistelu on huolellista ja riittävällä tavalla resursoitua”, Johansson toteaa.

69933798