Posttraumatyöpajan vaikutuksia tutkittiin määrällisesti ja laadullisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankkeessa vuosina 2021–2022. Nyt osa tuloksista on julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä. Näissä tutkimuksissa saatiin viitteitä psyykkisen pahoinvoinnin vähentymisestä sekä havaittiin, että suhde kriittiseen työtapahtumaan ja toimintakyky tulevaisuudessa voivat olla toisenlaisia posttraumatyöpajaan osallistumisen myötä.

Tutkimusten taustaa posttraumatyöpajojen vaikutuksista

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutettiin vuosina 2021–2022 pelastusalan posttraumatyöpajan vaikutuksia selvittävä tutkimushanke. Hanke sai avustusta Palosuojelurahastolta. Hankkeen tuottamista tutkimusartikkeleista kaksi ensimmäistä on nyt julkaistu kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

Ensimmäisen tutkimuksen lähestyminen oli määrällinen ja toisen laadullinen. Määrällisen tutkimuksen kyselyaineistot kerättiin neljässä vaiheessa: posttraumatyöpajan alussa kerättyä aineistoa verrattiin yksi, kolme ja kuusi kuukautta myöhemmin kerättyyn vastaavaan kyselyaineistoon. Laadullisen tutkimuksen haastattelut toteutettiin kuusi kuukautta posttraumatyöpajan jälkeen. Lähes kaikki huhtikuun 2021 posttraumatyöpajan osallistujat osallistuivat sekä kyselytutkimukseen, että haastattelututkimukseen. He olivat eri-ikäisiä ja eri kokemustaustaisia pelastajia tai ensihoitajia, jotka olivat kohdanneet yksittäisen tai useamman kriittisen tapahtuman, joka vaikutti työntekoon, tai kärsivät kumulatiivisesta psyykkisestä kuormituksesta. Kriittisillä työtapahtumilla viitataan poikkeuksellista emotionaalista kuormitusta tai järkyttävyyttä sisältäviin tehtäviin, jotka voivat tavallista todennäköisemmin aiheuttaa myös psyykkistä traumatisoitumista (lisätietoa ja lähdeviitteitä löytyy artikkeleista). Molemmissa tutkimuksissa kuvatut tulokset ovat samansuuntaisia: posttraumatyöpaja on auttanut kriittisiä työtapahtumia kohdanneita pelastusalan työntekijöitä.

Posttraumatyöpaja on auttanut kriittisiä työtapahtumia kohdanneita pelastusalan työntekijöitä.

Tutkimusten tulokset

Kyselyaineistoon perustuvan määrällisen tutkimuksen mukaan masennus-, ahdistus- ja traumaoirepisteet laskivat posttraumatyöpajaan osallistumisen jälkeen. Tämä viittaa psyykkisen pahoinvoinnin vähentymiseen.

Haastattelututkimuksessa posttraumatyöpajan vaikutuksia traumaattisen tapahtuman liittyviin kokemuksiin ja olotilaan nousi esiin paljon. Nämä vaikutukset jaoteltiin tutkimuksen tuloksissa viiteen pääluokkaan: sosiaaliset muutokset, uudet perspektiivit ja tuntemukset, tapahtumaan liittyvät komponentit, tulevaisuuteen orientoituneet prosessit sekä uudet kyvyt ja toiminnat. Näiden pääluokkien alle jaoteltiin myös luokkia. Yleisesti haastattelututkimuksen tulokset viittaisivat siihen, että pelastusalan työntekijän suhde kriittiseen työtapahtumaan ja toimintakyky tulevaisuudessa voivat muuttua post-traumatyöpajaan osallistumisen myötä.

Yleisesti haastattelututkimuksen tulokset viittaisivat siihen, että pelastusalan työntekijän suhde kriittiseen työtapahtumaan ja toimintakyky tulevaisuudessa voivat muuttua posttraumatyöpajaan osallistumisen myötä.

Vaikka yksittäiseen posttraumatyöpajaan liittyvien tutkimusten tulosten yleistettävyydessä on oltava varovainen, ja tutkimuksissa on aina mahdollisia virhelähteitä, antavat nämä tulokset silti toiveikkaita viitteitä posttraumatyöpajan vaikutuksista ja mahdollisuuksista auttaa työtehtävissä traumatisoituneita pelastusalan työntekijöitä. Tulevaisuudessa olisi tarpeen tutkia lisää pelastusalan posttraumatyöpajojen pitkäaikaisempaa vaikuttavuutta.

Tutkimustuloksia pelastusalan posttraumatyöpajan vaikutuksista odotettavissa lisää!

Posttraumatyöpajan vaikutuksia selvittäneen hankkeen tutkimustuloksia esitteleviä julkaisuja on odotettavissa lisää vielä myöhemmin, kunhan tieteelliset julkaisuprosessit on saatu päätökseensä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on myös jatkettu pelastusalan henkilöstöön kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Tällä hetkellä tutkimme RescTRUST-hankkeessa pelastusalan psykologista suorituskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä psykologisen suorituskyvyn häiriintymisen vaikutuksia ja niistä selviytymistä pelastusalan työyhteisöissä ja toimijoilla. Palosuojelurahasto on myöntänyt hankkeelle avustusta vuosille 2023–2025.

Linkit alkuperäisiin artikkeleihin:

Korpela, S., & Nordquist, H. (2023). Impacts of Post Critical Incident Seminar on emergency service personnel: The critical incident-related experiences and psychological state. Scandinavian Journal of Psychology, 10.1111/sjop.12967. https://doi.org/10.1111/sjop.12967

Korpela, S., & Nordquist, H. (2023). Depression, Anxiety, and Traumatic Stress Symptoms among Emergency Service Workers in Finland after a Post-Critical Incident Seminar—A Pilot Study. Psych, 5(1), 53-59. https://doi.org/10.3390/psych5010006