Etusivu > Blogi > Jämpti jälkivalvonta tuo uskottavuutta ja täyttää lain vaatimukset

Jämpti jälkivalvonta tuo uskottavuutta ja täyttää lain vaatimukset

Jälkivalvonnan hyvä laatu ja sen jatkona tarvittaessa käytettävät hallintopakkokeinot rakentavat oleellisilta osin valvontatyön luotettavuutta ja uskottavuutta.

Pelastuslaitos valvoo alueellaan paloturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia. Niitä on asetettu sekä yleisesti että kohdennetummin rakennusten omistajille ja käyttäjille. Viime vuonna tehtiin erilaisia palotarkastuksia Pronton (pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitilasto) mukaan 43 522 kpl. Palotarkastusta voidaan siis pitää hallinnon jokapäiväisenä toimintana.

Pelastuslain mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Lisäksi valvonnan laatua määrittelee hallintolaki ja hyvän hallinnon periaatteet. Vaikka kaikki periaatteet ohjaavat hyvään hallintoon, nostan tässä erityiseen tarkasteluun luottamuksensuojaperiaatteen.

Haitallinen jälkivalvontakierre

Pelastuslain mukaan palotarkastuksella havaittu puute on määrättävä korjattavaksi. Mikäli puutetta ei voida korjata heti, on siitä annettava korjausmääräys määräaikoineen. Sen jälkeen siirrytään jälkivalvontaan, jonka tarkoitus on seurata annetun korjausmääräyksen suorittamista. Jälkivalvonta on siis keskeinen osa palotarkastusprosessia. Mikäli korjausmääräystä ei noudateta määräaikaan mennessä, jatkuu valvontaprosessi joko antamalla uusi määräaika tai siirtymällä pelastuslain 105 §:n mukaisten hallintopakkokeinojen käyttöön. Viranomaisella on aina kuitenkin käytössään sille annettu harkintavalta. Sitä voi ja tulee käyttää.

Jälkivalvonta voi vaikeimmissa kohteissa olla prosessina pitkä ja sitoa niukkoja resursseja kohtuuttomasti. Jos valvonnan laadun keskeisenä mittarina on suoritteiden määrä, ohjaa se siirtymään täsmällisen jälkivalvonnan sijaan seuraavan kohteen pariin. Viranhaltijalta toiselle periytyviä, niin sanotusti roikkumaan jääviä riskikohteita voidaan luultavasti nimetä jokaisen pelastuslaitoksen alueelta. Näissä kohteissa vanhat korjausmääräykset voivat pahimmillaan olla säännönmukaisesti noudattamatta, kun uusi määräaikaistarkastus painaa päälle.

Edellä kuvattujen kohteiden valvonnan on kuitenkin oltava lain viranomaisen toiminnalle asettamien vaatimusten mukaista. Aivan kuten niiden helpompienkin. Ehkä jopa korostetusti. Erityisesti juuri hyvällä jälkivalvonnalla merkittävimpiä paloriskejä saadaan poistettua, ja sen myötä paloturvallisuutta lisättyä. Riskienhallinnan näkökulmasta pelastuslaitosten tulisi olla kiinnostuneita siitä, kuinka tällaiset haastavat kohteet etenevät palotarkastusprosessissa.

Toimivaltaa on käytettävä

Harkintavallan käyttäminen ei saa tarkoittaa sitä, että korjausmääräykselle harkitaan uusi määräaika ja toivotaan, että asianosainen ottaisi tällä kertaa määräyksen tosissaan. Jälkivalvonnan kulku ja hallintopakkokeinojen käyttö on kuvattava selkeästi ja koulutettava alueen pelastusviranomaisille. Valvontaa tekevällä on oltava riittävä luottamus työkaluihin ja osaaminen niiden käyttöön. Jälkivalvonnan hyvä laatu ja sen jatkona tarvittaessa käytettävät hallintopakkokeinot rakentavat oleellisilta osin valvontatyön luotettavuutta ja uskottavuutta. Jälkivalvonnan tulee näkyä asianosaisen suuntaan selkeänä siten, ettei ole epäselvää, milloin hallintopakkokeinoihin tarvittaessa siirrytään ja mitä se tarkoittaa. Se vähentää asianosaisen suunnalta tulevaa selittelyä ja asioiden välttelyä. Lisäksi laadukkaalla jälkivalvonnalla vähennetään tarvetta ottaa käyttöön hallinnollisesti työllistäviä hallintopakkokeinoja.

Jälkivalvonnan ja mahdollisten hallintopakkokeinojen käytön yhteydessä kohteen edustajan ja riskikohteen naapurissa asuvan sekä toimintaa harjoittavan on voitava luottaa pelastusviranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Hallintolain mukaan hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Jos pelastusviranomainen ei valvo annettujen korjausmääräysten toteuttamista ja siirry tarvittaessa hallintopakkokeinojen käyttöön, hyvän hallinnon periaatteet luottamuksensuojan osalta eivät ole toteutuneet. Sen lisäksi, jos puutteellisella jälkivalvonnalla on yhteys tapahtuneeseen onnettomuuteen tai siinä syntyneisiin vakaviin vahinkoihin, on valvonnan laatu ja tehokkuus perusteltua kyseenalaistaa.

Eero Nyman
Kirjoittaja on pelastusalan yleismies, joka valvoo pelastuslaitosten palvelujen lainmukaisuutta aluehallintovirastossa

Kirjoituksen ruotsinkielinen versio löytyy aluehallintoviraston nettisivuilta: avi.fi/blogi