Raskaan prosessiteollisuuden tulipalot voivat vaikuttaa koko teollisuusalueen toimintaan – varautuminen on yhteistyötä

Prosessiteollisuuden rakennukset voivat olla korkeita ja monikerroksisia, ja niissä voi olla laajoja avoimia prosessitiloja, putkistoja, säiliöitä sekä vaikeasti saavutettavia laitteistoja. Tulipalo voi levitä rakenteiden lisäksi putkistoja, kaapelihyllyjä ja muita teknisiä yhteyksiä pitkin.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakennusten rakenteelliseen kestävyyteen ja pelastushenkilöstön turvalliseen liikkumiseen.

– Esimerkiksi kantavien teräsrakenteiden lujuus voi heikentyä merkittävästi korkeissa lämpötiloissa, jolloin rakenteiden sortumisriski kasvaa, kertoo Jussi Lång Suomen Palopäällystöliiton Yritysturvallisuus-jaostosta. Myös korkeiden rakennusten kattoalueiden, teknisten tasojen ja vaikeasti saavutettavien tilojen tavoittaminen voi muodostua pelastustoiminnan kannalta merkittäväksi haasteeksi. Näiden rakenteiden ja kulkureittien tunteminen ennakolta on tärkeää sekä sammutustaktiikan että pelastajien työturvallisuuden näkökulmasta, hän painottaa

Sammutustoimintaa vaikeuttavat lisäksi mahdolliset myrkylliset kaasut, kemialliset reaktiot, räjähdysvaarat sekä prosessilaitteiden ja rakenteiden vaurioituminen. Myös ympäristövahinkojen ehkäisy on merkittävä osa pelastustoimintaa. Sammutusvedet voivat sisältää vaarallisia kemikaaleja ja palamistuotteita, joiden pääsy maaperään, viemäriverkostoihin ja vesistöihin on estettävä.

Yhteistyön merkitys prosessiteollisuuden varautumisessa

– Erityinen haaste liittyy niin sanottuun dominoefektiin, jossa yhdessä tuotantolaitoksessa tapahtuva onnettomuus aiheuttaa vaaratilanteita myös viereisille laitoksille, Lång huomauttaa.

Tulipalo voi esimerkiksi vaurioittaa yhteisiä sähkö-, energia-, jäähdytysvesi- tai muita hyödykejärjestelmiä ja siten keskeyttää usean yrityksen tuotannon. Pelastustoiminnan onnistuminen edellyttää hyvää paikallistuntemusta ja tiivistä yhteistyötä tuotantolaitoksen asiantuntijoiden kanssa.

– On tiedettävä, mitä kemikaaleja ja prosesseja kohteessa on, miten ne käyttäytyvät poikkeustilanteissa ja millä menetelmillä sammutustoiminta voidaan toteuttaa turvallisesti. Kaikkiin kemikaalipaloihin ei esimerkiksi voida käyttää vettä, ja joissakin tilanteissa tärkeintä on sammutuksen sijaan prosessin turvallinen pysäyttäminen, jäähdyttäminen tai palon leviämisen estäminen.

Pelastushenkilöstön ennakoiva perehtyminen teollisuusalueeseen – yhteisvastuullisesti

Teollisuusympäristö poikkeaa merkittävästi niistä onnettomuuskohteista, joihin pelastushenkilöstö tavanomaisessa arjessaan tottuu. Siksi pelkkä yleinen pelastustoiminnan osaaminen ei riitä, vaan teollisuusympäristössä tarvitaan säännöllistä kohdeperehdytystä, yhteisiä harjoituksia ja henkilökohtaisten yhteistyösuhteiden rakentamista jo normaalioloissa. Tämä on sekä teollisuuden toimijoiden että pelastustoimen yhteinen vastuu.

– Erityisen tärkeää on pelastushenkilöstön ennakoiva perehtyminen teollisuusalueeseen, sen rakennuksiin, tiloihin, tuotantoprosesseihin ja ennen kaikkea ihmisiin, Lång painottaa. Tämä koskee yhtä lailla teollisuuspalokuntien henkilöstöä, pelastusviranomaisia kuin sopimuspalokuntalaisia. On tunnettava paitsi alueen erityisriskit ja toimintaympäristö myös ne henkilöt, joilla on ratkaisevaa tietoa prosesseista, vaarallisista aineista ja laitoksen turvallisesta hallinnasta poikkeustilanteessa.

Teollisuuden tulee aktiivisesti tarjota tietoa, perehdytystä ja harjoittelumahdollisuuksia, mutta myös pelastustoimen on tunnistettava niiden merkitys ja sitouduttava toimintaympäristön tuntemuksen ylläpitämiseen.

Pelastustoimen organisaatioiden johdon tulisikin edellyttää ja järjestelmällisesti varmistaa, että teollisuuskohteisiin kohdistuvat tutustumiset ja harjoitukset kuuluvat pelastushenkilöstön säännölliseen koulutukseen ja osaamisen ylläpitoon. Tämä koskee myös sopimuspalokuntia, jotka voivat olla ensimmäisten joukossa osallistumassa vaativaan teollisuusonnettomuuteen.

– Kohdetutustumisia ei tulisi pitää vapaaehtoisena lisätoimintana vaan olennaisena osana pelastustoiminnan operatiivista valmiutta ja työturvallisuuden johtamista. Niihin käytetty aika ja resurssit voivat maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin nopeampana tilannearviona, turvallisempana toimintana, tehokkaampana resurssien käyttönä ja pienempinä onnettomuusvahinkoina, Lång muistuttaa. Teollisuusympäristön erityispiirteiden ymmärtäminen ja sisäistäminen on ennen kaikkea pelastajien työturvallisuutta, mutta samalla se on tehokkaan, nopean ja oikein kohdennetun pelastustoiminnan edellytys. Onnettomuustilanne ei ole oikea hetki aloittaa tutustumista laitoksen rakenteisiin, prosesseihin tai niiden vastuuhenkilöihin.

Suurteollisuuden onnettomuuden kokonaisvaikutukset leviävät laajalle

Suurteollisuuden onnettomuuksilla voi olla huomattavia huoltovarmuusvaikutuksia. Yksittäisen kriittisen tuotantolaitoksen tai laitteiston vaurioituminen voi keskeyttää tuotannon pitkäksi aikaa ja vaikuttaa laajempiin raaka-aineiden, energian ja teollisuuden toimitusketjuihin.

Vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu tuotantolaitoksen omaan toimintaan. Suurteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti huomattavan määrän alihankkijoita, kunnossapitoyrityksiä, palveluntuottajia sekä kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoita. Pitkä tuotantokatkos voi vähentää merkittävästi näiden yritysten työtilauksia, kuljetusmääriä ja liiketoimintaa sekä vaikuttaa satamien ja muiden logististen solmukohtien toimintaan.

Pitkittyneillä tuotantokatkoksilla voi olla myös merkittäviä aluetaloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Työllisyyden ja yritysten liiketoiminnan heikkeneminen voi vähentää kunnallis- ja yhteisöverotuloja sekä muita julkisia verokertymiä. Vaikutukset voivat ulottua teollisuuspaikkakunnan lisäksi laajemmalle alueelle ja valtakunnalliseen talouteen.
Suurteollisuuden onnettomuuden kokonaisvaikutuksia ei siksi voida arvioida pelkästään välittömien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen perusteella. Myös tuotannon jatkuvuus, alihankintaverkostot, logistiikka, työpaikat, verotulot ja kansallinen huoltovarmuus on otettava huomioon.

Onnistunut varautuminen

– Suurilla teollisuusalueilla turvallisuuden keskeisiä vahvuuksia ovat yritysten yhteinen varautuminen, jatkuva turvallisuusvalvonta sekä mahdollinen oma teollisuuspalokunta. Nopean toimintavalmiuden lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat prosessien ja kemikaalien tuntemus, erikoiskoulutettu henkilöstö, tarkoituksenmukainen kalusto sekä harjoiteltu yhteistoiminta pelastusviranomaisten kanssa, Lång listaa.

Pelastustoiminnassa onkin tärkeää, että viranomaiset tunnistavat ja hyödyntävät teollisuusalueilla jo olemassa olevat resurssit, osaamisen ja tilannekuvan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan parantaa henkilöturvallisuutta, rajata onnettomuuden seurauksia ja turvata toiminnan jatkuvuutta.