Teollisuus- ja varastorakennuksissa on keskimäärin kaksi tulipaloa per päivä

Rakennuspaloja oli vuonna 2025 noin 4800. Ne ovat vähentyneet reilun 60 palon vuosivauhdilla vuodesta 2016 lähtien. Rakennuspaloista kuitenkaan teollisuus- ja varastorakennuspalot eivät ole noudattaneet tätä laskevaa trendiä kyseisenä aikana. Teollisuusrakennuspalot pysyivät vuosittain samoissa määrissä, kunnes vähenivät vuosina 2023–2024, mutta nousivat jälleen kasvuun viime vuonna, jolloin teollisuusrakennuspaloja oli reilut 500. Varastorakennuspaloja on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 200 lähes joka vuosi. Tämä on keskimäärin kaksi teollisuus- tai varastorakennuspaloa joka päivä. (*Lähde: PRONTO).

Tulipalot teollisuushalleissa kehittyvät helposti suuriksi. Tämä johtuu teollisuushalleille tyypillisistä suurista palo-osastoista ja palokuorman isosta määrästä.

–    Suuressa palo-osastossa eivät rakenteelliset suojaukset ole rajoittamassa tulipaloa pienempään tilaan, ja teollisuushalleissa käsiteltävät ja säilöttävät materiaalit sekä myös laitteisto luovat helposti edellytykset isolle tulipalolle, kertoo kehittämispäällikkö Mikko Poutala Suomen Palopäällystöliitosta.

Teollisuushalleissa saatetaan myös säilöä vaarallisia aineita, jotka aiheuttavat lisävaaraa tulipalotilanteessa. Myös eri kokoisten akkujen aiheuttama palovaara on akkujen nykyisen laajan käytön takia korostunutta teollisuuskiinteistöissä. Jo pientenkin akkutyökalujen huolellinen säilyttäminen ja turvallinen lataaminen on yrityksessä tärkeää riskienhallintaa.

–    Akkujen ja vaarallisten aineiden huomioiminen on erittäin tärkeää myös ajatellen pelastustoiminnan työturvallisuutta, Poutala huomauttaa.

Teollisuushallipalojen erityispiirteitä

Nopeasti kehittyvä tulipalo vaatii pelastustoiminnalta taktisia päätöksiä, joissa vahingon kärsineen yrityksen ymmärrys omasta toiminnastaan ja sen jatkuvuudenhallinnasta ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vahinkoja keskitytään rajaamaan oikeissa kohdissa palavaa kiinteistöä. Teollisuushallien suuri koko vaikeuttaa myös sammutustoimintaa. Eri tilojen saavuttaminen tai laajalla kattoalueella toimiminen ovat vaativia erityispiirteitä tulipalotilanteessa.

Kun yrityksessä on tunnistettu toiminnan jatkuvuudelle tärkeimmät edellytykset, voidaan pelastustoimintaa kohdentaa niiden mukaisesti.

–    Tämä saattaa tarkoittaa varaston, irtaimiston tai laitteiston evakuoimista tiloista, joihin tulipalo ei ole vielä levinnyt. Tai jos ehditään, voidaan teollisuushalli katkaista palamattomalta osalta, jolloin saadaan palon leviäminen estettyä valittuihin teollisuushallin osiin, Poutala selventää. Nämä päätökset vaativat palotilanteessa luonnollisesti yritykseltä oman jatkuvuudenhallinnan selkeää osaamista ja tiivistä vuoropuhelua pelastustoiminnan johtajan kanssa – ja tietenkin sitä, että yritysjohto on palon aikana ylipäätään tavoitettavissa. 
Hyvällä yhteistyöllä pelastusviranomaisen ja yrityksen välillä voidaan siis teollisuushallipaloissa saavuttaa hyviä tuloksia vaikeissakin olosuhteissa.

Tulipalon kehittymiseen liittyy myös eri sammutuslaitteistojen kyky rajoittaa tulipaloa. Teollisuushalleihin ei välttämättä ole vaatimusta sammutuslaitteistolle, mutta yritysten on syytä huomioida omassa riskienhallinnassaan sammutuslaitteistojen kyky rajoittaa tulipaloa, omaehtoisena riskienhallintakeinona.

Ennakointia ja riskienhallintaa

–    Mieluiten kaikki onnettomuustilanteet hallitaan siten, ettei niitä pääse syntymään. Riskit on tunnistettu ja haitalliset tapahtumat osataan ehkäistä ennalta, Poutala muistuttaa.

Yrityksen on tärkeää tunnistaa omalle toiminnalleen tärkeimmät asiat ennakolta ja harjoitella erilaissa tulipalotilanteissa toimimista ennen pelastusviranomaisen aloittamaa pelastustoimintaa ja tämän tukemista. Pelastusviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan kyettävä huomioimaan vahinkoa kärsivän yrityksen toiminnalle kriittiset suojattavat kohteet, jolloin tulipalon seuraukset jäisivät mahdollisimman pieniksi siellä, missä sillä on eniten merkitystä.

*) Tilastojen lähde on pelastustoimen resurssi- ja tilastojärjestelmä PRONTO.