Pelastusalan sanasto

Pelastusalan sanaston tarkoitus on yhdenmukaistaa alan kirjavaa terminologiaa ja tukea pelastustoimen kehittämishankkeita ja materiaaleja. Yhdenmukaista sanastoa tarvitaan lisäksi hyvinvointialueiden, pelastusalan organisaatioiden ja sidosryhmien välisessä yhteistyössä. Lisääntyvässä kansainvälisessä toiminnassa on hyötyä erityisesti pelastusalaan liittyvistä valmiista käännöksistä.

• Lataa sanasto yläpuolella olevasta linkistä. Latauksen yhteydessä pyydetään sähköpostiosoitettasi, jota ei käytetä muuhun tarkoitukseen eikä välitetä muille tahoille. Sanasto tallentuu tietokoneen tai mobiililaitteen ladattuihin tiedostoihin.
• Tutustu termitietueen käsitteisiin, lyhenteisiin, merkintöihin sekä käsitekaavioiden hierarkiasuhteisiin ja lukuohjeisiin sanaston alussa.

Sanaston rakenne ja merkinnät

Termitietueen rakenne

Pelastusalan sanaston käsitteet on esitetty sekä omina termitietueina että käsitejärjestelmiä kuvaavina kaavioina. Käsitejärjestelmäkaaviot ja termitietueet on tarkoitettu tosiaan tukeviksi esitysmuodoiksi.

Termitietueessa käsitteille annetaan ensin suomenkieliset suositeltavat termit ja sen jälkeen vastineet ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Kaikista kielistä voi olla lisäksi mainittu ei-suositeltavia termejä. Näiden jälkeen seuraa suomenkielinen määritelmä ja mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot eli huomautukset. Huomautuksia voi olla eri kielillä joidenkin termien kohdalla termitietueen lopussa kuvaamassa vastineiden käyttöä tai kielten välisiä käsite-eroja.

Pelastusalan sanastotyön taustaa

Pelastusalan sanaston päivitys julkaistiin vuonna 2026. Se valmisteltiin Suomen Palopäällystöliiton hankkeessa vuosien 2023–2026 välisenä aikana. Hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto.

Sanaston pohjana käytettiin vuonna 2006 julkaistua Palo- ja pelastussanastoa ja vuoden 2009 Varautumisen sanastoa. Lisäksi hyödynnettiin määritelmiä muun muassa Kokonaisturvallisuuden (2017) ja Sisäisen turvallisuuden (2023) sanastoista sekä Suomen Metsäkeskuksen laatimasta Tuli metsässä -sanastosta (2022). Viranomaisten ohjeiden, säädöksien ja alan standardien määritelmiä myös hyödynnettiin soveltuvin osin.

Vanha sanasto oli hyvin tulipalokeskeinen, joten päivitettyyn sanastoon on lisätty uusia osa-alueita, kuten CBRNE, vesi- ja meripelastustoiminta, putoamisvaarallisella alueella työskentely, pelastustoiminta liikenneonnettomuuksissa, turvallisuusviestintä sekä pelastusalan kansainvälinen toiminta. Sanasto on tehty suomeksi ja päätermit käännetty ruotsin, englannin, saksan, ranskan ja venäjän kielille. Näistä ranska on uusi kieli verrattuna vanhaan sanastoon.

Käytännön sanastotyö

Käytännön sanastotyö toteutettiin aihespesifeissä työryhmissä, joita oli yhteensä koko hankkeen aikana 26. Lisäksi eri osa-alueet olivat kommentoitavana tarpeen mukaan erikseen asiantuntijoilla. Työryhmiin ja kommentointeihin osallistui noin 100 pelastusalan asiantuntijaa eri organisaatioista. Lisäksi poikkihallinnollisissa aihepiireissä oli mukana asiantuntijoita sidosryhmistä, kuten muista viranomaisista, yrityksistä, järjestöistä ja korkea-asteen oppilaitoksista, mikä mahdollisti monipuoliset näkökulmat.

Sanasto on pääasiassa laadittu terminologisen sanastotyön ISO-standardin (SFS-ISO 1087:2023) periaatteiden mukaisesti. Tämän vuoksi esimerkiksi erilaisten ohjeiden määritelmät eivät yleensä sovi sellaisenaan järjestelmällisen sanastotyön periaatteiden mukaan tehtyyn sanastoon, vaan ne ovat edellyttäneet muokkauksia. Sanastoon on pyritty valikoimaan selkeästi pelastusalan keskeistä sanastoa ja välttämään yleisiä termejä, ellei niiden määrittely ole ollut edellytys käsitesuhteiden hahmottamiselle. Sanastossa olevien termien käsitesuhteita on kuvattu 98 eri käsitekaavioissa.

Käsitteistä ei ole aina yksiselitteistä oikeaa tai väärää näkemystä. Sanaston näkökulmasta merkittävää on, että ne muodostavat järjestelmällisen ja loogisen kokonaisuuden, jossa käsitteet suhteutuvat toisiinsa. Mukana olevia käsitteitä ja niiden suhteita koskevat linjaukset on tehty työryhmissä hankkeen aikana.

Kiitos kaikille sanaston laatimiseen osallistuneille.

Milla Tuominen
hankepäällikkö
Pelastusalan sanasto -hanke (2023–2026)