Psykososiaalisen kuormituksen hallinta pelastusalalla – kuka kantaa vastuun?

Pelastusalan ammattilaiset kokevat työssään enenevissä määrin psykososiaalista kuormitusta. Kuormituksen hallintaan on myös viime vuosina alettu panostaa yhä enemmän. Keskustelu on avartunut ja uusia palautumismenetelmiä on otettu käyttöön. Samalla on noussut esiin kysymys kuormituksen hallinnan vastuiden jakautumisesta yksilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden välillä.

Psykososiaalisen kuormituksen vaikutukset eivät aina näy välittömästi, ja niiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Työntekijän oma arvio tuen tarpeesta on keskeinen, mutta sen rinnalle työyhteisöissä tarvitaan rakenteita ja toimintamalleja, jotka tukevat kuormituksen varhaista tunnistamista sekä auttavat saamaan tukea matalalla kynnyksellä.

Pelastusalalla korostetaan tiimityötä ja ajatusta siitä, että kaveria ei jätetä. Tämä periaate näkyy vahvasti operatiivisessa toiminnassa, ja sen soveltaminen myös henkiseen kuormitukseen on tärkeä osa työyhteisön toimintaa. Kollegan voinnin seuraaminen ei vaadi suuria tekoja: se voi tarkoittaa esimerkiksi toisen huomaamista arjessa tai uskallusta kysyä, miten toinen voi sekä valmiutta kuunnella vastaus loppuun. Vaikka kollegiaalinen tuki on tärkeää, kuormituksen kokonaisvaltaiseen hallintaan se ei yksin riitä.

Kollegan voinnin seuraaminen ei vaadi suuria tekoja: se voi tarkoittaa esimerkiksi toisen huomaamista arjessa tai uskallusta kysyä, miten toinen voi sekä valmiutta kuunnella vastaus loppuun.

– Piia Latvala –

Psykososiaalisen tuen olisi hyvä olla automaattisesti osa työyhteisön arkea, johtamista ja toimintakulttuuria. Keskeistä ei ole ainoastaan yksittäisten toimenpiteiden, kuten jälkipurun, toteuttaminen, vaan myös toimenpiteiden jälkeinen systemaattinen seuranta ja tarvittaessa jatkuvan tuen järjestäminen. Osa henkilöstöstä voi tarvita pidempikestoista tukea, jolloin on tärkeää varmistaa, että huolenpito jatkuu arjen kohtaamisissa, kuten kahvipöytäkeskusteluissa ja vuorovaikutuksessa esihenkilön kanssa. Keskeinen osa tätä tukikokonaisuutta on työterveyshuolto. Työnantajan ja esihenkilöiden tulee huolehtia siitä, että henkilöstö tuntee palvelut, niitä hyödynnetään aktiivisesti ja työntekijöitä ohjataan tarvittaessa matalalla kynnyksellä tuen piiriin.

Kuormitus ei aina kuulu tai näy – avoin keskusteluilmapiiri tukee jaksamista

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa, ehkäistä ja vähentää psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Esihenkilöillä ja johdolla on keskeinen rooli tämän työnantajan vastuun toteuttamisessa. Heidän tehtävänänsä on esimerkillään vahvistaa turvallista toimintakulttuuria, edistää avointa vuorovaikutusta, seurata työyhteisön tilannetta, varmistaa tuen saatavuus sekä tukea toimivien käytäntöjen rakentumista. Se, mitä työyhteisössä sanotaan tai jätetään sanomatta, muokkaa käytäntöjä yksittäisiä ohjeita tehokkaammin.

Se, mitä työyhteisössä sanotaan tai jätetään sanomatta, muokkaa käytäntöjä yksittäisiä ohjeita tehokkaammin.

– Piia Latvala –

Huomiota on kiinnitettävä myös tilanteisiin, joissa kuormitus ei välttämättä tule suoraan esiin. Hiljaisuus ei välttämättä tarkoita, että kaikki olisi kunnossa, vaan voi viitata myös siihen, että kynnys puhua on liian korkea. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kuormituksesta puhutaan avoimesti, jolloin sen tunnistaminenkin on helpompaa. Lisäksi tarvitaan ennakoivaa johtamista, joka tunnistaa myös hiljaisen kuormituksen.

Pelastusalalla fyysistä toimintakykyä on totuttu johtamaan osana arkea järjestelmällisesti ennakoimalla, seuraamalla ja kehittämällä. Myös psykososiaalista kuormitusta voidaan johtaa ennakoimalla kuormitustekijöitä, seuraamalla jaksamista, tunnistamalla kuormituksen kumuloitumista, vahvistamalla osaamista ja mahdollistamalla palautuminen osana työaikaa.

Fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisen tavoin myös psykososiaalisen kuormituksen hallinta edellyttää tavoitteellista johtamista ja vastuun kantamista organisaation kaikilla tasoilla osana kokonaisvaltaista työturvallisuuden ylläpitämistä. Työyhteisön tuki on tärkeää, mutta vastuu psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnasta, tuen järjestämisestä sekä työterveyshuollon tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä kuuluu työnantajalle. Vasta tämän perustan päälle voidaan rakentaa aidosti hyvinvoiva ja toimintakykyinen työyhteisö.