Terveiset Kanadasta: Mitä sinä voisit tehdä metsäpalojen estämiseksi Suomessa?
Kanadassa kärsitään yhdestä historiansa pahimmasta metsäpalokaudesta. Erittäin vaikeiden palojen taustalla on osaksi luonto ja sään ääri-ilmiöt ja osaksi ihmisten huolimattomuus. Myös Suomessa koettiin tänä keväänä ja kesänä pitkä ja kuiva ajanjakso, jolloin metsäpaloja syttyi ympäri maan. Metsäpalojen yleisimmät syttymissyyt Suomessa liittyvät ihmistoimintaan. Ilmastonmuutos alkaa näkyä myös Suomessa aiempaa pidempinä alkukesän kuivina kausina. City of Red Deerin pelastuslaitoksen johtaja ja Kanadan Palopäällystöliiton puheenjohtaja Ken McMullen kertoo, miten Kanadan paloja vastaan taistellaan ja mitä sinä voisit tehdä metsäpalojen estämiseksi Suomessa.
>> Katso videolta McMullenin haastattelu ja kuvia Kanadan paloalueilta
Kanadassa kuiva kausi, jolloin metsäpaloja yleensä syttyy, on vuosi vuodelta laajentunut pidemmäksi, kuivemmaksi ja kuumemmaksi ajanjaksoksi. Taustalla on ilmastonmuutos ja sen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden, kuten pitkien kuumien ja kuivien jaksojen yleistyminen ja voimistuminen. Ilmastonmuutos lisää myös ukkosia ja tämä puolestaan salamasta syttyneiden metsäpalojen määrää. Ukkonen on pääasiallinen metsäpalojen syy laajoilla erämaa-alueilla, joissa ihmisiä ei ole. Toisaalla suurin syy on ihmistoiminta – tahallaan, vahingossa tai välipitämättömyyttään.
Suomessa metsäpaloja alkuvuonna tuplaten kahteen edellisvuoteen verrattuna
Suomessa oli erityisen kuiva kevät ja kesäkuu tänä vuonna. Lämpötila muuttui helteisen kuumaksi jo kesäkuussa. Tämä aiheutti otolliset olosuhteet metsäpalojen syttymisille ympäri Suomen. Metsäpalojen vähentymistä osoittava trendi teki täyskäännöksen tänä vuonna. Kesäkuun loppuun mennessä metsäpaloja oli syttynyt reilu 1.000 eli noin kaksinkertaisesti kahteen edellisvuoteen verrattuna. Sitä edeltävinä vuosina oltiin suunnilleen samoissa määrissä tämän vuoden kanssa.
Erityisasiantuntija Esa Kokki Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä on hakenut palojen tilastotiedot pelastuslaitosten toimenpiderekisteri Prontosta. Maastopalojen määrän vaihtelua perustellaan sateettomuudella.
”Onko hyväksyttävää, että kuivana kesänä sammutusautot ajavat luontoon kaksi kertaa useammin, vai voisiko ilmiölle tehdä jotain?” Kokki pohtii.
Suomessa selkein metsäpalojen aiheuttaja on ihminen
Nuotiot, risujen tai roskien poltto ja savukkeet – siinä kolmen kärki ihmisen aiheuttamien metsäpalojen syttymissyinä. Yli 60 prosenttia metsäpaloista on tänä vuonna syttynyt ihmisen toiminnasta Suomessa. Salamat tai muut luonnonilmiöt ovat sytyttäneet noin 15 prosenttia metsäpaloista ja noin 15 prosenttia metsäpaloista on syttymissyyltään jäänyt mysteeriksi.
Onneksemme maastopalot ovat pysyneet suhteellisen pieninä Suomessa tänä kesänä. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuska kertoo Ylen haastattelussa, että yli 10 hehtaarin maastopaloja syttyy vuodessa vain muutamia. Maastopaloiksi luetaan metsäpalot, ruohikkopalot, turvesuopalot, taajama-alueiden puistopalot, tienvarsien piennaralueiden palot ja kaatopaikkapalot. Tänä vuonna metsäpalot ovat pysyneet pääasiassa pieninä eli alle hehtaarin kokoisina.
Suomessakin lisääntyneet säiden ääri-ilmiöt voivat kasvattaa maasto- ja metsäpalojen määrää ja kokoa periaatteessa samasta syystä kuin Kanadassa. Tätä uhkaa ei pidä Ruuskan mukaan aliarvioida.
Kanadassa evakuoitu yli 120.000 ihmistä kodeistaan
Juhannukseen mennessä Kanadassa oli ehtinyt palaa jo yli neljä miljoonaa hehtaaria metsää. Nyt heinäkuun alussa paloalueet ovat jo tuplaantuneet kahdeksaan miljoonaan hehtaariin. Se vastaa noin Suomen Lapin kokoista aluetta. Eivätkä Kanadan palot näytä sammuvan edes ensimmäisistä vesisateista. Tällä hetkellä roihuaa lähes 500 metsäpaloa ympäri Kanadaa. Yli 120.000 ihmistä on jouduttu evakuoimaan palojen aikana, ja yli 200 rakennusta on ehtinyt palaa vain toukokuun aikana, kertoo BBC.
City of Red Deerin pelastuslaitoksen johtajan Ken McMullenin mukaan Kanadassa on yhteensä 126.000 pelastajaa, ja Kanadan sammutustöihin on saatu apua ympäri maailman. Lähes 1.500 pelastajaa on saapunut paikalle muun muassa Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista. Pelastajat tekevät pitkiä vuoroja ja ovat jo jaksamisensa äärirajoilla.
>> Katso videolta McMullenin haastattelu ja kuvia Kanadan paloalueilta
McMullen kehottaa kunnioittamaan metsäpalovaroituksia ja huolehtimaan varautumisvarastoista myös Suomessa
”Jos tulenteko on kiellettyä, ole hyvä ja kunnioita tätä kieltoa”, kuuluu McMullenin yksinkertainen ohje metsä- ja maastopalojen välttämiseksi.
Kanadassa näistä säännöistä ei ole niin paljon välitetty, ja siinä on yksi iso syy palojen syttymiselle.
”Tee, mitä pystyt, tulipalojen estämiseksi omassa maassasi”, McMullen pyytää.
Hän ei halua Kanadan kaltaista katastrofia minnekään.
Tällä kohtaa kesää ei laajoja metsäpalovaroituksia ole Suomessa. Mutta sitäkin tärkeämpää on aina tarkistaa alueelliset varoitukset, jotka vaihtelevat säiden mukaan. Ja vaikka varoituksia ei olisikaan, täytyy tulen ja sytyttimien kanssa olla aina erityisen huolellinen ja kauaskatseinen. Tässä muutama hyvä muistisääntö jokaisen plakkariin:
- Pidä järki päässä nuotion tai muun avotulen kanssa. Erityisesti tuulisella säällä kipinät lentävät helposti kauas eikä silloin avotulenteko ole vastuullinen valinta. Tuli voi karata nuotiopaikalta myös maata pitkin tai maan alla puiden juurien mukana.
- Myös kertakäyttögrilli voi aiheuttaa maastopalon ja sitä tulee käsitellä kuin avotulta.
- Sammuta savukkeesi huolella ja huolehdi se asianmukaiseen roskikseen. Kanna mukanasi vaikka pientä suljettavaa natsapurkkia. Älä heitä tumppia autonikkunasta ulos.
- Älä jätä tulta koskaan yksin: ei nuotiolla, pallogrillissä, rosvopaistilla, kynttilän valossa, kulotuksessa, roskia polttaessa, kokolla tai savukkeella. Seuraavalle seurueelle valmiiksi kytemään jätetty hiillos on kaunis ajatus, mutta maastopalon riskinä se on turhan suuri.
- Iltojen hämärtyessä kynttilöiden polttaminen puutarhassa houkuttelee tunnelmallaan. Huomioi, että on eri asia polttaa pihatulia hankien keskellä kuin lämpöisenä kesäiltana.
- Muista, että myös maastokäyttöinen menopelisi voi iskeä kipinää maastoon. Se voi olla niin mönkijä, mopo kuin metsäkone. Katso siis kulkusi mukaan tai jätä reissu tekemättä erityisellä kuivalla kelillä.
- Yhtä lailla kuin huolehdit hyvät tulentekovälineet matkaasi mukaan, mieti samalla mentaliteetilla hyvät sammutusvälineet käden ulottuville.
Kanadassa kodeistaan evakuoitujen määrä on yli 120.000. Haitallisen savun takia kodeissa sisällä pyritään pysymään rajan toisellakin puolen Yhdysvalloissa. McMullen muistuttaakin lisäksi varautumisen tärkeydestä:
”Jos metsäpalo yllättää, onko sinulle 72 tunnin varautumisvarastot?”
Nyt onkin hyvä aika inventoida omat varautumisvarastot niin kotona kuin mökillä.
>> Lue lisää suojautumisesta ja 72 tunnin kotivarasta
Lähteet:
https://www.bbc.com/news/world-us-canada-65816466
https://yle.fi/a/74-20036761
https://globalnews.ca/news/9805699/little-buffalo-northern-alberta-wildfire-evacuation-alert/
https://www.theguardian.com/world/2023/jun/29/canada-wildfires-us-crews-shift-strategy
https://en.wikipedia.org/wiki/2023_Canadian_wildfires