Pelastusaluksella tehtävälle

Blogi10/02/2025

Keulatäkillä-blogisarjassa käsitellään pelastustoimen venekoulutusta ja laajemmin venetoimintaa erilaista näkökulmista. Blogitekstejä kirjoitetaan koko PETOVEKO-hankkeen ajan.

Alus-sanan etymologinen tausta ala viittaa siihen, että alus on kantamansa lastin, ihmisten tai lastin alapuolella. Aluskalustosta puhuttaessa voidaan niihin viitata myös termillä lavetti, jonka ensikuulemalta yhdistää raskaaseen liikenteeseen. Lavetti kuitenkin kuvaa hyvin myös sitä, että alus on olemassa sitä varten, että sillä kuljetetaan tehtäväpaikalle tarvittava suorituskyky.

Aiemmin pelastustoimen alusten suunnittelua on ohjannut hyvin vahvasti öljyntorjunnan asettamat vaatimukset. Ohjaus on toteutettu öljyntorjunta-aluksen suunnitteluohjeen antamin, paikoin tiukoinkin, reunaehdoin. Ohjeen avulla on saatu käyttöön monenlaisia öljyntorjunta-aluksia, usein nimenomaan öljyntorjuntakäyttöön varsin onnistuneitakin. Muuhun pelastustoimintaan alukset eivät välttämättä ole olleet optimaalisia. Alusten suunnittelun vahvan öljyntorjuntapainotuksen ymmärtää kyllä, sillä rahoituksesta 70–90 % tuli Öljysuojarahastosta. Rahaston tuella on rakennettu paljon erilaisia aluksia, joista osa on ollut erittäin hyviä ”monitoimialuksia”, kun taas toiset täysiä susia. Alusten toimivuuteen käytännössä vaikuttaa paljon se, miten osaava tilaajaorganisaatio on hankintavaiheessa ollut.

KUVA: Kolmen eri telakan valmistamia aluksia kolmelta eri vuosikymmeneltä. Alukset ovat vanhan öljyntorjuntaveneen suunnitteluohjeen mukaisesti C-, D- ja F-luokkien mukaisesti rakennettuja.

Aluksen suunnittelun pohjana tulee olla sen, mitä kyvykkyyksiä aluksella halutaan onnettomuuspaikalle tuottaa. Tästä saakin johdettua kaksi kysymystä:

Mitä vaatimuksia onnettomuuspaikalle siirtymiselle asetetaan?
Mitä aluksen ja miehistön tuottamia kyvykkyyksiä onnettomuuspaikalle tarvitaan?

Aluksilla on suunnittelukategoriat, joiden mukaan ne suunnitellaan ja rakennetaan toimimaan erilaisilla alueilla. Useimmat pelastustoimen alukset rakennetaan suunnittelukategoriaan C, eli toimimaan rannikolla. Saman suunnittelukategorian sisään mahtuu varsin laaja kirjo erilaista aluskalustoa: erilaisia runkorakenteita, erilaisia runkomateriaaleja, erilaisia propulsioratkaisuja, erilaisia kansirakennelmia, katettuja ja avoimia veneitä. Aiemmin öljyntorjunta-alukset rakennettiin A–I-luokkiin öljyntorjuntaveneen suunnitteluohjeen mukaisesti. Tällä hetkellä pelastusaluskalustolle ei ole olemassa suunnitteluohjetta, mutta uudet alusten suunnitteluluokat määriteltäneen lähivuosina.

Veneen suunnittelu on aina kompromissi erilaisista veneen ominaisuuksista. Venettä suunniteltaessa tehdään valintoja nopeuden, kantavuuden, koon, merenkulkuominaisuuksien, sisätilojen ja säilytystilojen välillä – näin muutamia mainitakseni. Yhteen veneeseen ei saada kaikkea kaikesta, vaan yhtä ominaisuutta parannettaessa toinen kärsii.

KUVA: Reilun kymmenen metrin pituuteen saakka veneiden matkavauhdin tulisi olla tarvittaessa 35 solmun tuntumassa.

Arvotan ominaisuuksista korkealle nopeuden ja merenkulkuominaisuudet, sillä kiireellisessä pelastustoiminnassa aika on rahaa.
– Ville Tuovinen –

Sen lisäksi, että veneen suunnittelu on kompromisseja, tarvitaan erityyppisiä aluksia. Yhdellä aluksella voidaan tavoittaa kohde nopeasti ja kyetään toimimaan haastavissa olosuhteissa. Toinen alus puolestaan kykenee kuljettamaan suurempaa lastia, sillä on suuri evakuointikapasiteetti ja se voidaan varustella monipuolisemmalla pelastuskalustolla.

Aluskalustolla tuotetaan onnettomuuspaikalle paljon erilaisia kyvykkyyksiä, kuten etsintä ja tiedustelu, pintapelastus ja vesisukellus, vauriontorjunta, karilta irrotus ja hinaus, vene- tai aluspalon sammutus, vesihuolto, hätähinaus, ensihoito tai -vaste, miehistön huolto, lastin ja henkilöstön kuljetus ja niin edelleen. Kaikki edellä mainitut vaativat suunnittelua alushankintaa valmisteltaessa. Tiettyyn pisteeseen asti yhdellä aluksella voidaan tuottaa monenlaista valmiutta, mutta kaikki eivät sovellu kaikkeen. Näitä kyvykkyyksiä suunnitteluvaiheessa alukseen ”kuormattaessa” olisi muistettava vielä se ensimmäinen ranskalainen viivakin – eli se, että nopeus on valttia.

Ps. aiemmin aluskalustosta puhuttiin öljyntorjuntaveneinä tai -aluksina, nyt voidaan puhua yleisesti pelastusaluksista, sillä alukset eivät enää ole rahoituksen, saati toiminnan näkökulmasta ole korvamerkittyjä öljyntorjuntaan.

PETOVEKO – Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutus käynnistyy

Palopäällystöliiton hallinnoima PETOVEKO-hanke on jatkumoa Etelä-Savon pelastuslaitoksen venetoimintakoulutuksen kehittämistyölle ja hankkeen tavoitteena onkin kehittää edelleen pelastustoimen venetoiminnan peruskoulusta ja koulutusmateriaali sekä tarjota kurssi hyödynnettäväksi pelastuslaitoksille kouluttajakoulutusten kautta.

Kouluttajakoulutukset pidetään keväällä 2025 Bågaskärissä ja Rantasalmella ja syksyllä 2025 Vaasassa ja Tampereella. Ilmoittautuminen koulutuksiin päättyi 31.1.2025. Kysy mahdollisista vapaista paikoista.

➔ Lue lisää vuoden 2025 venetoiminnan kouluttajakoulutuksista!