
Millä suojavarusteilla vesille?
Keulatäkillä-blogisarjassa käsitellään pelastustoimen venekoulutusta ja laajemmin venetoimintaa erilaista näkökulmista. Blogitekstejä kirjoitetaan koko PETOVEKO-hankkeen ajan.
Meillä on pelastustoimessa suojavarusteita moneen lähtöön. Paloasemalta ja pelastusyksiköstä löytyy sammutusasut, kevytsammutusasut, kemikaalisuojapuvut, kylmäsuojapuvut, kertakäyttöiset suoja-asut, pintapelastuspuvut, sukelluspuvut, metsurin varusteet näin muutamia mainitakseni. Sitten on tietysti vielä asemapalveluvaatetus ynnä muuta. Mitä puetaan päälle, kun lähdetään tehtävälle merelle tai järvelle?
Suojavarusteiden tulee tietysti olla tarkoituksenmukaisia, mikä tarkoittaa sitä, että niiden tulee suojata olosuhteita vastaan, mahdollistaa työn teko ja olla vielä sopivat päälle.
Lähdetäänkö tehtävälle väliasussa, asemapalveluvaatetuksessa, sammutusasussa, kevyessä sammutusasussa vai pelastuspuvussa tai pintapelastuspuvussa?

Oikein valitut suojavarusteet
Yksiselitteistä vastausta ei oikeille suojavarusteille ole, vaan tehtävän luonne vaikuttaa varustautumiseen. Veneellä tehtävälle lähdettäessä on kuitenkin muutamia varustetyyppejä, joita kannattaa suosia.
Pelastuspuku (tai pelastautumispuku) on mainittava suojavarusteista ensimmäisenä. Avoveneellä toimittaessa puku antaa suojaa niin pinnalla toimimiseen kuin rajoitetusti vedessäkin työskentelyyn. Suomen kesässä on muutamia kuukausia, jolloin pelastuspuku on eittämättä liian kuuma varuste puettavaksi päälle, mutta useimmiten se toimii oikein hyvin. Pelastuspuku onkin hyvä mieltää avoveneellä toimittaessa perusvarusteena. Se ei kuitenkaan sovellu kaikkeen käyttöön, vaan esimerkiksi palotehtäville mentäessä oikea suojavaruste on sammutusasu – tai palosuojattu pelastuspuku.
Jos pelastajasta tulee pelastettava, apu tulee useimmissa paikoissa melko kaukaa.
– Ville Tuovinen –
Hytillisissä veneissä suojasäältä saadaan ohjaamossa, joten pelastuspuku on ”jokapaikan työvaatteeksi” liian raskas. Sen sijaan asemavaatetus tai kevytsammutusasu sopii työvaatteeksi hyvin. Vaihtoehtona on myös venekäyttöön suunnitellut kuoriasut, mitä joillakin pelastuslaitoksilla on käytössä. Pelastuspuku toimii kuitenkin myös isommissa veneissä hyvänä kansityövarusteena, kun keli on kovempi. Lisäksi pelastuspuku on ainoa varuste, joka antaa todellista turvaa, jos alus uppoaa ja se joudutaan jättämään. Jos pelastajasta tulee pelastettava, apu tulee useimmissa paikoissa melko kaukaa. Pelastuspukujen pitäisi siis olla vähintään mukana myös isommilla aluksilla liikuttaessa.
Normaalia 3-kerroksista sammutusasua ei veneessä kannata suosia, ellei se ole tehtävän vaatima varuste. Asu on veteen pudottaessa raskas. Lisäksi 3-kerroksisen sammutusasun kanssa tulisi pitää aina noin 300 N nosteella olevia pelastusliivejä, jotta niiden noste riittää kääntämään veteen putoavan selälleen.

Siitäpä aasinsillalla pelastusliiveihin. Pelastusliivejä pidetään aina päällä, sillä pelastuslaitoksen vene herättää aina mielenkiintoa sivullisissa ja sitä seurataan kyllä, missä varusteissa aluksella toimitaan. On hyvä tottua rutiiniin, että ensimmäinen asia veneelle tultaessa on ottaa itselle liivit päälle ja säätää ne sopiviksi, jonka jälkeen paukkuliivejä ei enää juuri päällään huomaakaan.
On hyvä tottua rutiiniin, että ensimmäinen asia veneelle tultaessa on ottaa itselle liivit päälle ja säätää ne sopiviksi.
– Ville Tuovinen –
.
PETOVEKO – Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutus käynnistyy
Palopäällystöliiton hallinnoima PETOVEKO-hanke on jatkumoa Etelä-Savon pelastuslaitoksen venetoimintakoulutuksen kehittämistyölle ja hankkeen tavoitteena onkin kehittää edelleen pelastustoimen venetoiminnan peruskoulusta ja koulutusmateriaali sekä tarjota kurssi hyödynnettäväksi pelastuslaitoksille kouluttajakoulutusten kautta.
Kouluttajakoulutukset pidetään keväällä 2025 Bågaskärissä ja Rantasalmella ja syksyllä 2025 Vaasassa ja Tampereella. Ilmoittautuminen koulutuksiin päättyy 31.1.2025.

Blogitekstin kirjoittaja:
Ville Tuovinen
hankeasiantuntija
PETOVEKO-hanke
Suomen Palopäällystöliitto
ville.tuovinen@sppl.fi