Suomen Palopäällystöliitto - Finlands Brandbefälsförbund

Säännöt


Nimi ja kotipaikka

1 §


Yhdistyksen nimi on Suomen Palopäällystöliitto - Finlands Brandbefälsförbund ry. Liiton epävirallinen englanninkielinen nimi on The Finnish Association of Fire Officers. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liitosta käytetään epävirallista lyhennettä SPPL.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

 

Tarkoitus 

2 §

Liitto on pelastus- ja turvallisuusalan piirissä toimivan palopäällystön ja paloalipäällystön sekä johtavassa tai asiantuntija-asemassa olevien muiden pelastus-, ensihoito- ja turvallisuusalalla toimivien henkilöiden aatteellinen yhdistys. Jäseneksi otetaan myös näihin tehtäviin opiskelevia henkilöitä.

Liiton tarkoituksena on paitsi edistää jäsenistönsä ammattitietoja ja -taitoja myös kohottaa ja edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen niin normaali- kuin poikkeusoloissakin.

 3 §

 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  1. toimii yhteistyössä viranomaisten, pelastuslaitosten, palokuntien, järjestöjen, yhdistysten sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa,
  1. suunnittelee ja toteuttaa pelastus- ja turvallisuusalaan liittyvää erikois-, jatko- ja täydennyskoulutusta,
  1. tuottaa, julkaisee ja välittää alan tiedotus- ja koulutusaineistoa, pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijapalveluita, virka-asematunnuksia, palokuntamerkkejä sekä muuta erilaista välineistöä ja aineistoa,
  1. herättää yleistä kiinnostusta pelastus- ja turvallisuusalaan, levittää siitä tietoa ja opastusta sekä tekee alan edistämistä koskevia aloitteita,
  1. antaa alan asiantuntija-apua ja lausuntoja, kouluttaa alan tehtävissä toimivia ja niihin valmennettavia henkilöitä,
  1. järjestää valtakunnallisia kokouksia, seminaareja ja näyttelyitä jäsenistölle, muille pelastus- ja turvallisuusalalla toimiville henkilöille sekä yleisölle,
  1. tukee turvallisuuteen liittyvää järjestötyötä,
  1. harjoittaa ja edistää alan kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä kehittää ja ylläpitää toimintansa edellyttämiä henkilö- ja muita rekistereitä,
  1. on mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja
  1. toimii muutoinkin kaikin vastaavin tavoin alan edistämiseksi.

Liitto voi liittyä jäseneksi muihin alan järjestöihin ja ylläpitää yhteistoimintaa taloudellisissa asioissa.


Toimintatapa ja jäsenet

4 §

Liitto toimii kuutena eri jaostona, jotka ovat:

-         Hallinto ja tukipalvelut

-         Riskienhallinta

-         Vapaaehtoispalokuntatoiminta

-         Pelastustoiminta

-         Varautuminen ja väestönsuojelu

-         Yritysturvallisuus

Kukin jäsen kuuluu johonkin jaostoon oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaan. Jaostot toimivat itsenäisesti liiton kokouksen hyväksymien sääntöjen mukaisesti kiinteässä yhteistoiminnassa liittohallituksen ja liiton toimiston kanssa. Jaostot työskentelevät yhteistoiminnassa keskenään.

5 §

Liiton jäsenet jakautuvat varsinaisiin, kannatus- ja kunniajäseniin.

Varsinaiseksi jäseneksi ja kannatusjäseneksi aikovan on toimitettava täytetty jäsenhakemuslomake liiton toimistoon.

Liittohallitus hyväksyy uudet jäsenet. Liiton toimisto antaa tarvittavat tiedot uudesta jäsenestä sen jaoston johtokunnalle, johon tämä kuuluu.

Jäsen voi halutessaan vaihtaa jaostoa, ja tästä hänen on ilmoitettava henkilökohtaisesti liiton toimistoon.

Kannatusjäseneksi hyväksytään kunnat, oikeuskelpoiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt, jotka haluavat tukea pelastusalan kehittämistä ja sitoutuvat vuosittain suorittamaan liiton syyskokouksen määräämän jäsenmaksun.

Kunniapuheenjohtajaksi liittokokous voi kutsua liittohallituksen esityksestä erittäin ansioituneen liiton jäsenen sekä kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen merkittävällä tavalla on työskennellyt liiton toiminnan tai pelastus- ja turvallisuusalan tukemiseksi.

6 §

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä liiton kokouksessa. Eroavan jäsenen on kuitenkin maksettava jäsenmaksunsa siltä vuodelta, jonka kuluessa hän eroaa.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin tämä on liittoon liittymällä sitoutunut, tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa taikka liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.


Jäsenmaksut ja muut tulot sekä omaisuus

7 §

Varsinainen jäsen on velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksun, jonka suuruuden liiton syyskokous vuosittain päättää. Liiton syyskokous päättää vuosittain myös kannatusjäsenmaksujen suuruuden.

Kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtaja eivät suorita jäsenmaksua.

8 §

Liitto voi toimeenpanna asianomaisella luvalla varojen keräyksiä, juhlia ja arpajaisia, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, harjoittaa liiton toimialaan liittyvää kustannus-, julkaisu- ja välitystoimintaa sekä hankkia, hallita ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää, irtainta ja aineetonta omaisuutta.

Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.


Liittokokous

9 §

Liittokokous pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään joulukuussa.

Liittokokous pidetään liittohallituksen määräämässä paikassa.

Liittohallitus kutsuu liittokokouksen koolle. Kokouksesta on ilmoitettava liiton jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta joko sähköpostitse tai jäsentiedotteessa.

Liittokokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Liittokokouksen avaa liittohallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista.

Kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
  2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus
  4. Käsitellään liiton edellisen kalenterivuoden toimintakertomus
  5. Käsitellään liiton edellisen kalenterivuoden tilinpäätös sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
  7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tili- ja vastuuvelvollisille
  8. Käsitellään kokouskutsussa mainittavat muut liittohallituksen esittämät asiat

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
  2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus
  4. Vahvistetaan liiton seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma
  5. Päätetään seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuista
  6. Vahvistetaan liiton seuraavan kalenterivuoden talousarvio
  7. Valitaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi liittohallituksen puheenjohtaja hänen ollessa erovuorossa
  8. Valitaan liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle sekä uusi jäsen kesken toimikautta mahdollisesti eronneen tilalle tämän toimikauden loppuajaksi
  9. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä kummallekin varahenkilö. Tilintarkastajan ja tämän varahenkilön tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai hyväksytty tilimies (HTM).
  10. Päätetään mahdollisista kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi kutsumisista
  11. Päätetään muista liittohallituksen tai jaostojen vähintään neljä viikkoa ennen kokousta liittohallitukselle esittämistä asioista

10 § 

Liittohallitus voi kutsua koolle ylimääräisen liittokokouksen, milloin se katsoo sen tarpeelliseksi ja milloin kokous niin päättää sekä milloin vähintään kolmen jaoston johtokunta tai 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti anoo.

Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ainoastaan kokouskutsussa esitetyt asiat.

Ylimääräisestä liittokokouksesta on ilmoitettava liiton jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta joko sähköpostitse tai liiton jäsentiedotteessa.

 

Liittohallitus

11 §

Liittohallituksen muodostavat puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Syysliittokokous valitsee jäsenet ja varajäsenet siten, että jokaisesta jaostosta valitaan yksi (1) varsinainen jäsen ja yksi (1) varajäsen. Liittokokous huomioi jaostojen esitykset liittohallituksen jäsenistä.

Liittohallituksen puheenjohtajan, muun jäsenen ja varajäsenen toimikausi kestää syysliittokokouksen päättymisestä kolmen vuoden päästä pidettävän syysliittokokouksen päättymiseen. Joka vuosi valitaan kaksi liittohallituksen jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Ensimmäisen ja toisen kerran erovuoroisuus ratkaistaan arvalla. Henkilö voi toimia kussakin luottamustoimessa korkeintaan kaksi perättäistä, täyttä kolmivuotiskautta.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan kaksi varapuheenjohtajaa: 1. varapuheenjohtajan ja 2. varapuheenjohtajan. Liittohallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja tai muu liittohallituksen määräämä henkilö. Lisäksi liittohallitus määrää muut tarvittavat toimihenkilöt ja määrää näiden palkat ja palkkiot.

Liittohallitus nimeää liiton työvaliokunnan, johon kuuluvat liittohallituksen puheenjohtaja, kaksi liittohallituksen varsinaista jäsentä ja liiton toiminnanjohtaja. Työvaliokunnan tehtävät liittohallitus määrää erikseen toimintaohjeella. Liittohallitus nimeää työvaliokunnan vuodeksi kerrallaan.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai milloin vähintään 3 liittohallituksen jäsentä sitä häneltä kirjallisesti pyytää. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista ja 3 jäsentä ovat kokouksessa läsnä.

Liittohallitus voi kutsua kokouksiinsa haluamiaan asiantuntijajäseniä, joilla on kokouksissa puheoikeus. 

12 §

Liittohallituksen tehtävänä on

  1. johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen sekä kevät- ja syysliittokokousten päätösten mukaisesti niin, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan
  2. ohjata, valvoa ja kehittää liiton ja sen eri jaostojen toimintaa
  3. edustaa liittoa ja tarvittaessa nimetä liiton edustajat ulkopuolisiin toimikuntiin
  4. kutsua koolle liittokokous tai ylimääräinen liittokokous
  5. valmistella liittokokouksille esitettävät asiat
  6. toimeenpanna liittokokouksen päätökset
  7. vahvistaa jaostojen toimintasuunnitelmat
  8. vahvistaa sisäiset toiminta- ja taloussäännöt
  9. nimittää ja irtisanoa liiton toiminnanjohtaja
  10. perustaa ja lakkauttaa liiton vakinaiset työsuhteet
  11. myöntää liiton ansiomerkit
  12. myöntää liiton stipendit ja apurahat
  13. hyväksyä uudet jäsenet
  14. tarvittaessa erottaa jäsen yhdistyslain 14 §:n perusteella
  15. päättää muista toimialaansa kuuluvista tehtävistä ja asioista.

Lisäksi liittohallitus voi asettaa eri valiokuntia, joiden tehtävät, jäsenet ja toimivallan se määrää.


Jaostojen toiminta

13 §

Jaostokokouksissa jaostot valitsevat kukin oman johtokuntansa, johon kuuluvat puheenjohtaja ja 4 jäsentä sekä ensimmäinen ja toinen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan ja sihteerin.

Johtokunnan puheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen toimikausi kestää jaostokokouksen päättymisestä kolmen vuoden päästä pidettävän jaostokokouksen päättymiseen. Jäsenistä varajäsenet mukaan lukien kaksi eroaa vuosittain. Ensimmäisen ja toisen kerran erovuoroisuus ratkaistaan arvalla. Henkilö voi toimia kussakin luottamustoimessa korkeintaan kaksi perättäistä, täyttä kolmivuotiskautta. Erovuoroisten tilalle tulee valita uudet jäsenet siten, että johtokunnan jäsenistö koostuu maantieteellisin tai muiden yhteisesti sovittujen perustein tasapuolisesti.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai milloin vähintään 2 johtokunnan jäsentä sitä häneltä pyytää.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja 2 jäsentä on kokouksessa läsnä.

14 §

Jaoston johtokunnan tehtävänä on

  1. johtaa ja toteuttaa jaoston työskentelyä ja toimintaa toimintasuunnitelman puitteissa
  2. tiedottaa liiton ja jaoston toiminnasta jaoston jäsenille
  3. todeta jaoston uudet jäsenet
  4. valmistella jaostokokouksille esitettävät asiat
  5. kutsua koolle jaostokokous sekä ylimääräinen jaostokokous
  6. laatia jaoston toimintasuunnitelma liiton toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa seuraavaa vuotta varten
  7. toimeenpanna jaostoa koskevat liittohallituksen päätökset
  8. toimia yhdyssiteenä liittohallituksen ja jaoston jäsenten kesken.

15 §

Jaostokokous pidetään johtokunnan määräämänä ajankohtana ja sen määräämässä paikassa ennen syysliittokokousta. Jaostokokouksesta on ilmoitettava jaoston jäsenille kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Jaostokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
  2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus
  4. Esitetään liittohallituksen vahvistettavaksi jätettävä jaoston toimintasuunnitelma
  5. Valitaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi jaoston puheenjohtaja hänen ollessa erovuorossa
  6. Valitaan johtokunnan jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle sekä uusi jäsen kesken toimikautta mahdollisesti eronneen tilalle tämän toimikauden loppuajaksi
  7. Valitaan jaoston ehdokkaat liittohallitukseen
  8. Käsitellään muut johtokunnan esittämät tai jäsenten sille vähintään viikkoa aikaisemmin jättämät asiat ja esitykset

16 §

Johtokunta voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen jaostokokouksen ja milloin liittohallitus sitä pyytää tai vähintään neljännes (1/4) jaoston jäsenistä sitä anoo kirjallisesti.

Ylimääräisessä jaostokokouksessa voidaan tehdä päätös ainoastaan kokouskutsussa esitetyistä asioista.

Kutsu ylimääräiseen jaostokokoukseen on lähetettävä kirjallisesti jokaiselle jaoston jäsenelle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.


Liiton henkilöstö ja toimisto

17 §

Liitolla on toiminnanjohtaja sekä muu tarvittava henkilöstö.

Toiminnanjohtajan tehtävänä on

  1. johtaa liiton toimintaa hallituksen puheenjohtajan alaisuudessa niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan,
  2. huolehtia liiton kokouksissa sekä liittohallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esitellä ne kokouksissa sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta,
  3. nimittää ja irtisanoa liiton muut toimihenkilöt.

Liitolla on oma toimisto.


Liiton nimen kirjoittaminen 

18 §

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan tai hallituksen määräämän muun toimihenkilön kanssa.

 

Tilit

19 §

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja niihin liittyvät tositteet on jätettävä ennen helmikuun päättymistä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle, joiden on – perehdyttyään myös liiton hallintoon ja omaisuuden hoitoon – annettava niistä ennen maaliskuun 15. päivää tarkastuskertomuksensa liittohallitukselle.


Äänestykset

20 §

Jos kokouksessa on tehty kaksi tai useampia kannatettuja ehdotuksia, toimitetaan tarvittavat äänestykset lähtökohtaisesti avoimesti. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Henkilövaalit suoritetaan suljetulla lippuäänestyksellä, mikäli yksikin kokousedustajista sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Valittaessa yhtä henkilöä vaali suoritetaan enemmistövaalina. Mikäli yksikään ehdokas ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan vaalissa toinen kierros, jossa ovat ehdolla ensimmäisen kierroksen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Valittaessa useampaa henkilöä vaali suoritetaan suhteellisella vaalitavalla. Kukin äänioikeutettu kirjoittaa äänestyslippuun ensimmäiseksi sen henkilön nimen, jolle antaa yhden äänen, toiseksi sen henkilön nimen, jolle antaa puoli ääntä, kolmanneksi sen henkilön nimen, jolle antaa kolmasosa äänen ja niin edelleen. Äänioikeutettu voi äänestää enintään niin montaa henkilöä kuin on valittavia henkilöitä. Ne ehdokkaat, jotka saavat eniten ääniä tulevat valituiksi.


Sääntöjen muuttaminen

21 §

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tulee tehdä kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden väliaika on vähintään kuukausi.

Kummassakin kokouksessa tulee sääntöjen muutosehdotuksen saada 3/4 annetuista äänistä. Jälkimmäisessä kokouksessa on muutosehdotus hyväksyttävä muutoksitta, jotta sääntöjen muutos tulisi voimaan.

 

Liiton purkaminen

22 §

Jos liiton toiminta olosuhteiden muuttuessa katsotaan tarpeettomaksi, voidaan liitto purkaa ja tällöin on noudatettava samoja säännöksiä kuin sääntöjen muutostakin tehtäessä.

Kun liitto puretaan, luovutetaan sen mahdollisesti omistamat varat sille tai niille jaostoille, jotka itsenäisinä ja rekisteröityneinä haluavat jatkaa toimintaansa. Tästä on jaostojen tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle viimeistään 2 viikkoa ennen lopettamiskokousta. Ellei tällaista ilmoitusta tehdä, luovutetaan varat käytettäväksi maamme pelastusalan hyväksi lopettamispäätöksen yhteydessä tehdyn päätöksen mukaisesti.


 

Nämä säännöt on hyväksytty liiton syyskokouksessa 25.10.2013 ja liiton ylimääräisessä kokouksessa 10.12.2013. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteriin 5.3.2014.


Poutapilvi web design - P4