Ajankohtaista

Ajankohtaisia asioita

5.10.2015 14.33

Tulisijat ovat omakotitalojen pahin palopesäke

Omakotitaloissa lähes kolmannes paloista aiheutuu tulisijoista ja savuhormeista. Tärkeimpiä keinoja palojen torjumiseksi ovat palavan materiaalin pitäminen etäällä tulisijasta, vuosittainen nuohous ja alkusammutusvälineiden pitäminen lähettyvillä tulisijaa käytettäessä.

Omakoti- ja paritaloissa tulisijat ovat merkittävin paloturvallisuusriski. Palojen syttymissyitä ovat kipinät tai kekäleet tulisijoista, kuumat esineet ja tuhka, riittämätön suojaetäisyys, vauriot tulisijassa tai hormissa ja nokipalot. Nokipalot ovat näistä selvästi merkittävin ja yli puolet omakotitalojen tulisijapaloista onkin nokipaloja.

”Tyypillisiä palojen aiheuttajia ovat muun muassa itse valmistetut laitteet, itse tehdyt asennukset ja käyttäjien virheet”, toteaa Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Nokipaloja torjutaan tehokkaimmin säännöllisellä nuohouksella ja oikealla puunpoltolla. Tulisijat ja hormit on nuohottava vuosittain, poikkeuksena vapaa-ajan asunnot, joissa riittää nuohous kolmen vuoden välein. Jos tulisija ja hormi ovat olleet käyttämättöminä pitkään, ne tulee nuohota ennen käyttöönottoa.

Koneista ja laitteista aiheutuu yli neljännes omakotitalopaloista. Pyykinpesukoneet, kiukaat, liedet ja uunit sekä valaisimet ovat tilaston kärjessä syttymissyissä. Astianpesukoneista ja sähköjohdoista aiheutui myös paljon paloja. Lisäksi televisioista, mikroaaltouuneista, kylmälaitteista ja kahvinkeittimistä kustakin aiheutui vuosina 2012–2014 kymmeniä asuinrakennuspaloja, vaikka nämä eivät tilaston kärkeen nousseetkaan.

”Tärkeintä turvallisessa laitteiden käytössä on se, että vikaantunut laite poistetaan käytöstä ja joko vaihdetaan tai korjautetaan ammattilaisella heti vian ilmettyä. Paloja torjutaan tehokkaasti myös sillä, ettei laitteita jätetä valvomatta käyntiin”, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Veera Heinonen.

Tulisijapaloissa sesonki ajoittuu loka-huhtikuulle. Huippu omakotitalojen tulisijapaloissa on joulu-tammikuussa. Erityisesti, kun tulisijaa käytetään ensisijaisena lämmitysmuotona talvikaudella, se aiheuttaa rakenteille voimakasta rasitusta ja tulisijat ja hormit sekä eristys ja läpiviennit tulee valita ja toteuttaa niin, että ne kestävät suomalaisia käyttöolosuhteita.

”Tulisijapaloja voidaan torjua myös sillä, että takan, kiukaan tai muun tulisijan edusta on palamatonta materiaalia eikä tulisijan edustalla säilytetä sytykepaperia tai muuta palavaa materiaalia”, kertoo Suomen Palopäällystöliiton koulutusjohtaja Sami Kerman. ”Sammuttimen, vesiämpärin ja sammutuspeitteen säilyttäminen käden ulottuvilla antaa myös valmiudet torjua yllättävät palonalut ja esimerkiksi pihkaisesta puusta lentävät kipinät”, hän jatkaa.

Savukkeet ja ruoanlaitto ovat kerros- ja rivitaloille tyypillisiä syttymissyitä eikä niitä satu erityisemmin omakotitaloissa. Sen sijaan salamapaloja on omakotitalopaloista viisi prosenttia. Niitä voi torjua parhaiten asianmukaisella ukkosenjohdatuksella, alkusammutusvälineillä ja poistamalla palava materiaali todennäköisten salaman kohteiden kuten salkojen ja puiden läheisyydestä.

Syttymissyyt

Lisätiedot:
Sami Kerman
koulutusjohtaja
Suomen Palopäällystöliitto                                            
040 549 2112
sami.kerman@sppl.fi

Veera Heinonen                                                                                                 koulutuspäällikkö                                                                                
Suomen Palopäällystöliitto                                            
0440 340 112                                                                                                     veera.heinonen@sppl.fi                                                                                      

Juhani Jyrkiäinen
toimitusjohtaja
Nuohousalan Keskusliitto
09 6844 1612
juhani.jyrkiainen@nuohoojat.fi


Palaa otsikoihin



Exit-Tie turvaan banneri

Poutapilvi web design - P4